keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Great news!

No huh vihdoinki piina on ohi, sain nimittäin tänään perhe- ja koulutiedot ettekä osaa kuvitellakaa tätä riemun ja helpotuksen määrää. Tässä tilanteessa olisin ollu kyllä tyytyväinen melkeen mihin tahansa, mut tää kuulostaaki oikeesti tosi hyvältä.
Meen Gisborne-nimiseen kaupunkiin, joka on suhteellisesti aika iso paikka tuolla. Sijainnin näkee tosta kartasta oikeella puolella jos kiinnostaa. Asukkaita on n. 45 000, faijan mukaan noin lahden kokonen kaupunki, mut toi oli vaan veikkaus eli pitäis varmaan tarkistaa. Väestöstä 45% on maoreja(=Uuden-Seelannin alkuperäisväestöä=monen uusseelantilaisen mielestä=hankaaluksia ja ongelmia) mutta musta toi on aika kiehtovaa, pääseepä ainakin tutustumaan väestöryhmään johon ei missään muualla maapallolla törmää. Joskus maorijengit tosiaan aiheutta ongelmia, mutta ne on vaan eri jengien välisiä, eli ulkopuolisilla ei oo mitää hätää, kunhan ei mee sekaantuu. Kaikkein parhaalta tos paikas on mun mielestä kuitenki se, että se on meren rannalla, niinku toivoinki(siis salaa). Kuvien perusteella rannat näyttää ihanilta! Eli tässäpä pari kuvaa jotka löysin Googlen kuvahausta hakusanalla Gisborne:




Ei paha, vai mitä? ;))

Vaikka alunperin ajattelin et olis tavallaa aika siistii joutuu lammasfarmille, niin oon nyt kyl tullu toisiin aatoksiin. Vaihtarille on kuitenki kätevämpää asua jossain enemmän sivistyksen parissa, kun liikkuminen maaseudulla on pitkälti oman auton varassa. Ja tunnetustihan vaihtareil ei oo lupaa ajaa autoa, joten jos perhe olis vähänkään laiska kuskaamaan, niin aika varmasti jumittuis jonneki outbackiin. Eli kaupungissa pääsee paremmin liikkumaan ja on enemmän tekemistä ja näkemistä ainakin alkuun kun ei oo vielä kavereita. Lisäks Gisbornen alue on kuulemma jotain kiwien turistialuetta, mikä meinaa siis sitä et siellä on ees vähän viihtysää.
Pakko pistää vielä väliin pala mun lempiainetta (hmmmm...? :DD) eli hissaa ja kertoa et Gisborne on just sillä alueella jonne Uuden-Seelannin melkeen ensimmäinen eurooppalainen vallottaja James Cook nousi maihin kun tuli Uuteen-Seelantiin, ja se on musta aika jännää. Okei, viimestään nyt kaikki pitää mua outona....:DD mut antaa olla.
Ainii, koulusta ja perheestä en oo maininnu viel mtn, eli tässä tulee: perheestä tiedän vaan hostmomin nimen ja sen et se opiskelee sairaanhoitajaksi ja niillä on 4-vuotias poika. Aww:)) tai sit ei, kunhan ehin hermostuu siiihen. Noei läppä oli. Mut tykkään kyl lapsist, eli kai sit oon menos ihan oikeeseen paikkaan. Tarkemmat perhetiedot saan vast ku paikallinen toimisto saa paperityöt tehtyy. (kiva aatella et mä vaan lomailen ja ne siel raataa mun puolest :DD)
Gisbornessa on neljä high schoolii, joist yks on vaa pojille, yks vaa tytöille ja loput kaks on sekakoului, ja luojan kiitos pääsin toiseen sekakouluista. Koulun nimi on Lytton high school eikä siel oo muita vaihtareita, mikä on aika kivaa, ainaki saan olla kaiken ihmettelyn keskipiste :P Rehtori on kuulemma ihan innoissaan musta ja on lupautunu tulee lentokentälle mua vastaa. En oo kuullu et kenelläkää muulla ois reksi tullu kentälle vastaa mut ihan hauska juttuhan toi on, varsinki ku se näyttäis olevan sellanen letkeen näkönen partaveikko. Aika imartelevaa sinänsä että joku on noin innoissaa musta :DD

Eli loppu hyvin kaikki hyvin, päivittelen lisää ilouutisia sitte ku saan tietää enemmän.

0 kommenttia: