OU JEA!

Jaahas, nytpä sitten asutaan uudessa kodissa ja sepä kävi nopeesti. Muutin eilen
(sunnuntaina) siis uuteen perheeseen tunnin varotusajalla mutta on ehkä parasta alottaa
tää stoori alusta ni ehkä saatatte jopa tajuta miks näin kävi. Ja pahottelut huonosta
suomen kielestä, alkaa pahasti ruostua :DD
Viime viikonloppuna täällä Gisbornessa oli yks vuoden kohokohdista A& P Show, eli
eräänlaiset ulkoilmamessut/huvipuisto, jossa voi mennä laitteisiin, shoppailla, kattoo
ratsastusta ja lampaidenkeritsemiskilpailuja (ihan totta joo, kiwit harrastaa sita ihan
tosissaan) ja kaikkee muuta maan ja taivaan väliltä. Käytännössä koko Gisborne menee
sinne joka vuosi ja siks siellä törmäs tuttuihin koko ajan. Perjantaina ei siis show’ n takia
ollu koulua, joten menin eka Brittan kanssa sen kaverin Millien luokse ja sielta show’ hun
vapaaehtoisina about tunniks. Vähän huonoo tuuria, koko viime viikko oli yhta sadetta
ja siks se ” showgrounds” oli yks iso kasa mutaa, vannon etten oo ikinä ennen nähny niin
paljon mutaa, ihan hulluu! Mulla oli tietty jalassa valkoset converset ja päätettiin mennä
kunnon kiwityyliin paljain jaloin, haha se tuntu inhottavalta aluks mutta kyllä siihenki
tottu.
Show’ ssa oli hauska huomata tosi tyypillista kiwimeininkia, porukka kulki joko
kumisaappaissa, varvastossuissa tai paljain jaloin ja päässä oli tietty sellanen tyypillinen
farmarihattu ja iloisia ” gidday” tervehdyksiä kuulu aina sieltä täältä. Mua oikeestaan
jopa nauratti toi sterotyyppisyys, etenki ku siellä oli ihan oikeesti lampaita joka puolella
vieläpä!
Show’ sta mentiin kaikki kolme Brittalle yöks ja yks toinen kaveri Laura tuli kanssa
sinne syömään. Kateltiin koko ilta leffoja ja kuunneltiin musaa ja sotkettiin samalla
koko talo aika tehokkaasti. Soitin niille suomalaista musaa ja yleinen kommentti oli et
se ei ees kuulosta kieleltä, kiitti vaan! :DD Järkytyin taas vähän kun sovittiin et syödään
jälkkäriks jätskiä mut nepä kaato mun jätskin päälle limua, hieman hämmentävää. Luulin
et se oli joku pila mut muut oikeesti veti sitä naamaan ku suurinta herkkua (musta se oli
disgusting). Mut maassa maan tavalla, vai mitä?
Aamulla jouduin herää aikasin ku mentiin Marlenin uuden hostperheen kanssa taas
show’ hun yheksältä. Marlen siis muutti sen entisestä karseesta perheestä sen kaverin
Jessin luokse ja on nyt ihan ylityytyväinen. Tapasin show’ ssa Jessin ja oikeestaan koko
perheen ekaa kertaa ja rakastuin niihin ihan totaalisesti. Ne otti mut vastaan ku uuden
perheenjäsenen, syötiin yhessä pikniklounas niiden autolla ja ah siellä oli kaikkii ihanii
herkkuja ja ne jako auliisti kaiken. Siinä sit syötiin ja Marlenin hostäiti Dianne kerto että
sen sisko oli kuullu musta ja vois mahollisesti olla kiinnostunu hostaa mua. Olin tosi
ilonen ku kuulin että molemmat perheet on tosi läheisiä, yhtä suurta perhettä.
Illalla mentiin minä, Marlen ja Jess Jesuksen (meksikolainen vaihtari) synttäreille ja
tutustuin Jessiin tosi hyvin, meillä on samanlainen huumorintaju ja tultiin tosi hyvin
juttuun. Annoin myös illalla Nickylle sen kiinnostuneen isäntäperheen yhteystiedot ja
Nicky lupas soittaa niille aamulla.
Siinä about puol kolmelta sunnuntaina chillailin ja söin lounasta kun Nicky soitti. Se
puhelinkeskustelu oli oikeestaan aika huvittava, pakko laittaa, se meni jotenki näin:
” Hi Liisa how are u? What are u doing at 3.30?”
“ Umm, nothing I guess”
“ Good, cause ur moving then.”
“ WHAT?!”
“ yup u heard me”
Eli siis kuulin että muutan kello 2.30 ja olin tunnin päästä jo uudessa talossa, en tajuu
miten se kävi niin nopeesti.

Mun uus perhe on ihan erilainen ku vanha, mutta oon ihan yli-innoissani. Perheeseen
kuuluu siis isä Chris, äiti Jan ja kolme lasta Jaqueline, Cristy ja Brad mut vaan Brad asuu
enää kotona, se on siis 18 eli joku puolisen vuotta mua vanhempi. Jännitin vähän noiden
tapaamista, etenki Bradin mut kaikki meni just hyvin ja mut otettiin tosi lämpimästi
vastaan ja heti ekasta illasta lähtien tuntu että jotenki sovin tänne paljon paremmin ku
vanhaan perheeseen. Oon tositosi ilonen että tää tuntuu enemmän perheeltä eikä vaan
joltain epämääräseltä joukolta ihmisiä jotka vaan asuu samassa talossa. Nää viettää tosi
paljon aikaa yhessä, kaikki hengaa yhessä olkkarissa, katellaan telkkaria ja jutellaan
kaikesta mahollisesta. Näillä on tosi hyvä huumorintaju, varsinki Chris kiusottelee jo
mua ihanku oltais tunnettu kauemminki ja sellast kaikkee kivaa. Se on vaikee selittää,
jotenki tää vaan tuntuu niin oikeelta täällä, tää on just sellasta mitä vaihtarivuodelta
isäntäperheen suhteen kuvittelin. Aika huvittavaa että viime viikko oli ehkä kaikkien
aikojen kauhein, sää oli karsee ja olin tosi hukassa ku en tienny minne oon menossa ja
näin ja siks kärsin myös hirveestä koti-ikävästä ja tällä viikolla oon nauttinu elämästä
varmaan enemmän ku koskaan. Tietty osa sitä on sitä alkuinnostusta joka varmaan menee
ohi pian mutta oon varma et nyt edessä on huomattavasti paremmat ajat.
Kaikkein parasta on kuitenki se et mul on ihan tajuttoman kiva hostveli! Brad on ottanu
mut vastaan tosi hyvin, tullaan juttuun hyvin ja se kertoo kaikille ihan innoissaan
uudesta hostsiskosta. Tosi hassuu että ollaan tunnettu about 2 päivää ja kohdellaan
toisiamme jo tosi sisarellisesti, esim tänä aamuna Jan ja Brad heitti mut kouluun ja
Brad kiusas mua siitä että oon lytton high:ssa joka on bradin mielestä yks jättimäinen
eläintarha (totta osittain kylläkin) ja mulkoilin ja dissasin sitä takas ihan kunnolla ja
sellast kaikkee, hyvä merkki! Varsinki sen kaverit on tosi uteliaita kuulee enemmän
tästä uudesta ” eksoottisesta” siskosta. Brad tuntee tosi monia mun kavereita ja oon nyt
jopa host-sukua useemman kaverin kanssa, tosi hämmentävää. Oon nyt paljon enemmän
teinielämän keskipisteessä täällä ja ihmiset on paljon kiinnostuneempia musta nyt, jipiii!!
Eilen illalla Brad vei mut ajelulle tapaamaan molempia hostsiskoja ja mummia, kaikki
otti mut vastaan uutena sukulaisena, se oli niin siistiä ja näiden suku on tosi läheinen ja
koko suku syö lounasta yhessä viikonloppusin ja telttailee ja tekee kaikkee yhessä, mikä
on just mitä toivoinki. Mennään tänä viikonloppuna telttailee/asuntoautoilee rannalle
rannikolle ja luvassa on grillailua yms muuta kiwimeininkiä, cool! Marleninki perhe
menee, mutta sääli vaan eri paikkaan L
Ennen mulla ei ikinä ollu viikonlopuks mitään tekemistä, ens viikonlopuks taas ois
tarjolla vaikka mitä, kaks tai kolme ihmistä on kyselly mua ulos viikonlopuks ja kaikkee,
ihan hulluu ja nyt joudun jopa sanoo ei ku mennään telttailee.
Kaiken tän kruunaa se et perhe kutsuu mua jo tyttäreks ja eilen illalla sain jopa
hyvänyönsuukon, kuin söpöö, olin tosi otettu!
Huhhuh ette varmaan tajunnu paljookaa, sorry! Viikon aikana on vaan ehtiny tapahtua
niin paljon kaikkee että on vähän vaikee selittää, päivittelen taas niin pian kun ehin!

Perheenvaihtoa ju muuta jorinaa

Tassapa tulee vahan tilannepaivitysta. Oon siis ollu nyt kohta kolme viikkoa lomalla taalla ja ootan innolla et paasen taas maanantaina kouluun et ois jotain kunnon tekemista valilla. Hirveesti en oo mitaan tehny, lukenu, kattonu telkkaa, lenkkeilly ja hengaillu joidenki kamujen ja muiden vaihtarien kanssa kaupungilla tai mita nyt ikina ollaankaa keksitty. Ekat kaks ja puol viikkoo lomasta meni siis melkosessa koomanomaisessa tylsyydessa , nyt loppuviikosta on taas ollu niin paljon kaikkee tapahtumaa etta huhhuh. Keskiviikkona hengasin vihdoinki Brittan kanssa, menin sen mummon taloon (jossa Britta asuu kolme viikkoa) kattelee leffoja ja tapasin sen parhaan kaverin Haleyn , joka viettaa taman viikon Gisbornessa. Lagailtiin eka muutaman leffan merkeissa ja mentiin sitte Pizza Hutiin syomaan, mukana oli myos Brittan lievasti seko pikkuveli ja sen seko kaveri Becks ja myos Brittan yks toinen hyva kaveri Millie. Aika ahky olo oli jalkeenpain taytyy myontaa, mutta taytyyhan sita nyt syoda koko rahan edesta ku kerran maksaa. Pizza Hutissa tuli vastaan pieni epamiellyttava ongelma kun mun paikallinen kortti ei toiminukkaan, ilmeisesti tuli matti kukkaroon (olin just pari paivaa aikasemmin buukannu lennot Wellingtoniin etelasaaren reissua varten) mut onneks oli sentaan vahan kateista mukana kuitenki. Pizza hutista mentiin suoraan sellaseen jannaan show’hun jossa yks etelaafrikkalainen hemmo hypnotisoi muutamia katsojia ja kaski niiden teha kaikkee hulluu. En aikasemmin uskonu et hypnotisointi oikeesti toimii mut nytpa uskon! En oo varmaan koskaan elaessani nauranu niin paljoo, paha vaa et mun vatsa oli viela ihan taynna pitsaa ja nauraminen teki vahan kipeeta :DD Joo voisin selittaa tosta show’sta ikuisesti mut ehka en nyt kuitenkaan. Anyway, sinne meneminen teki tosi hyvaa, koska olin pari paivaa karsiny koti-ikavasta, luultavasti koska olin niin tylsistyny ja aattelin vaan juttuja joita voisin olla tekemassa Suomessa jne mut se onneks meni ohi.
Tulin siis sielta kotiin joskus kymmenen maissa illalla (huom takalaisittain tosi myohaan!) ja hostmum taraytti et nyt on vahan ikavia uutisia. Se kerto menneensa viime viikolla ruokakauppaan ja tajunneensa et silla ei oo ees tarpeeks rahaa ruokaan eika jarjesto maksa sille tarpeeks et se sais ruokittua mut. Aluevalvojan kanssa ne oli anellu toimistolta etta maksais ees vahan enemman mut eipa menny lapi, mika meinaa siis sita etta mun taytyy muuttaa muualle. Onneks oltiin puhuttu asiasta aikasemmin ja olin siis osannu varautua etta silleen vois kayda eika toi siks ollu niin paha shokki. Saali se on kuitenki, koska tullaan hyvin toimeen ja naa haluis et jaan mut minkas teet. Kuitenki samalla tuli jopa helpottunu olo, on oikeestaan aika kiva ajatus etta saa alottaa puhtaalta poydalta. Mua on nimittain etenki viime aikoina ottanu paahan se ettei tassa talossa ikina tapahdu mitaan, me ei perheena teha mitaan yhdessa eika menna minnekkaan yms. Yleensa hostmum istuu koneella tai juttelee tuntikausia puhelimessa ja hostveli kattoo videoita ja ma koitan viihdyttaa itteani ku naista ei oikeen oo seuraa. Naa ei myoskaan oo vieny mua paljon minnekkaan, opettanu mua paikallisesta kulttuurista eika ollu oikeen kiinnostuneita etta mista tuun. Kultturivaihto joka on tarkee osa koko vaihto-oppilasvuotta puuttuu siis kokonaan. En ma niita voi syyttaa, hostmum tekee parhaansa minka opiskeluiltaan ehtii mutta taa on kuitenki mun ainoo mahdollisuus tutustuu tahan kulttuuriin ja nauttia tasta ja siks mun taytyy nyt olla vahan itsekas tassa kohtaa. Tietty riski on etta joudun huonompaan perheeseen mutta minkas teet.
Nyt mulle yritetaan loytaa uus perhe, tanaan sanomalehdesta pitais loytyy ilmotus musta ja ilmeisesti se menee myos koulun newsletteriin. Kuulemma monet soittaa ku nakee ilmotuksen lehdessa ja toivottavasti joku tuttu nakee sen ja haluu hostata mua. Onneks oon hyvissa valeissa Nickyn (aluevalvojan) kanssa ja se yrittaa loytaa mulle perheen joka ois valmis tutustuttaa mua tahan kulttuuriin enemman. Vahan on jannat paikat ku en yhtaan tiia minne oon seuraavaks menossa ja millon. Taa ajoitus on sikali vahan huono etta ens viikolla oon alottamassa harrastuksia mut en ees tiia asunko tassa talossa enaa sillon ja pystynko jatkaa niita sit siina uudessa perheessa, riippuen ihan siita missa ne asuu ja nain. Nyt kattelen paiva kerrallaan mita tapahtuu ja elan sen mukaan.
Onneks mulla on ollu taalla viime paivina paljon tekemista eika oo ehtiny murehtia tota perheenvaihtoa. Torstai-iltana Nicky kutsu mut ja Marlenin (joka myos vaihto perhetta about viikko sitten) niille syomaan ja tottakai mentiin. Nickyn kolme veljea ikahaarukasta 21-30 oli myos siella, tosi mukavia tyyppeja ja oli tosi tyypillinen laid back-meininki tyypilliseen kiwityyliin. Nickyn talo niinku suurin osa taloista taalla on tosi rahjanen ja sotkunen, vois kai sita alaluokkasekski kutsua ja kiweille tyypilliseen tapaan siella ei pahemmin valiteta yleisesta siisteydesta. Kannettiin pihalle poyta ja eriparin tuolit, kattauksesta ei ollu tietoakaan ja ymparilla on kaikenlaista roinaa, likasia vaatteita, pyoranramia ja kaikkee mahollista.Siina sitte istuskeltiin rupatellen ja oli tosi rento meiniki. Viela pari kuukautta sitten toi tilanne ja ymparisto ois ahdistanu mua suunnattomasti mutta muutaman kuukauden jalkeen kaikkeen tottuu ja oikeestaan nautin tosta illasta suunnattomasti. Veljet kertoili kaikkia jannia tarinoita niiden surffireissuilta ja kyseli et mita tykataan Uudesta-Seelannista jne. Kaikessa kamaluudessaan toi kaikki oli vaan niin ihanaa, tuntu et vihdoinki paasin tutustuu siihen aitoon kiwi lifestyleen eli siis laid back-meininkiin. Ja sehan on tan koko vaihtarivuoden idea, paasta tutustumaan uuteen elamantyyliin ja tajuta etta on muunlaisiaki hyvia tapoja elaa ku mihin ollaan totuttu. Eika tilannetta pahentanu etta seurana oli ihan “mukavannakoisia” nuoria surffarijatkia, tykattiin Marlenin kanssa varsinki siita nuorimmasta veljesta;)) Sen kanssa pelattiin korista ja futista ja kaikkee mahollista ja se otettiin korinheittokisa ja hahaha me tytot paihitettin Hamish (siis se nuorin veli) totaallisesti, tais sita vahan nolottaa havita :DD Vahan vaikeeta oli kylla kieltamatta kun oli niin pimeeta ettei ees nahny palloa korista puhumattakaa! Myohemmin syotii jatskia ja katottiin rugbya telkkarista, voiko tosta ilta enaa “kiwimmaks” muuttua!?
Seuraavana aamuna tekstasin Nickylle jotain siita perheenvaihtoasiasta ja samalla se kysy jos haluisin tulla ajelulle “up the coast” kun se vei sen tyttaren sinne sukulaisten luokse viikonlopuks ja tietty menin! Nicky kertoili kaikkee mahollista siita rannikosta ja kulttuurista ylipaatansa ja kyseli et miten suomessa ja nain. Kaveltiin myos Tolaga Bay Wharf paasta paahan, se on siis sellanen 300m pitka laituri ja paasta oli tosi hienot nakymat rannikolle. Illalla sit taas hengasin Marlenin kanssa, ostettiin jatskia ja mentiin rannalle istuu ja ihan vaa juttelee, oli tosi helpottavaa kun pystyin jakaa naita mun tanhetkisia sekavia ajatuksia jonkun kanssa joka tietaa mista on kyse. Oli lohduttavaa huomata etta samanlaisia huolenaiheita sillakin on.
Tassa taa nyt talla eraa, kirjottelen uudemman kerran taas kun tiedan missa tuun seuraavat 6kk viettamaan!